Terrorismi puhuttaa, vaan tiedämmekö mitä se on?

Terrorismi on yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon. Noin niin kuin lyhyesti.

Tosi asiassa terroristit ovat terroristeja, kunnes heillä on oma valtio. Sen jälkeen heillä on armeija tai puolustusvoimat. Terrorismi on siis eräänlaista kovaa politiikkaa. Tämän kaltainen politiikka kuitenkin usein jakaa valtiot kahtia tai useampaan osaan. Terrorismia on kovin vaikea kategorioida.

Yhdysvallat sotii monissa maissa Lähi-idässä. Silti USA.n toimia ei pidetä terrorismina, vaan jonkinlaisena auttamisena, vaikka jokainen tietää mitä jenkit siellä tekee. Sitten ihmetellään arabien tekemiä kostotoimia jenkeissä ja muissa liittolaisten maissa, kuten Ranskassa ja Englannissa.

Jos Yhdysvallat lopettaisi riehumisen ja tankkerit eivät seilaisi enää persianlahdella, niin terrorismi ei loppuisi siihen. Se jatkuisi kunnes kostotoimet olisi kuitattu.

Jos Yhdysvallat kiinnostuisi Suomesta ja alkaisi täällä ryöstelyn ja tappamisen, niin minusta tulisi satavarmasti terroristi. Joko täällä Suomessa tai jossain muualla. Mutta onneksi meillä ei ole öljyä, eikä mineraaleja ja kuuset ei jenkkejä kiinnosta.

Suomalaisia on muuten pidetty terroristeina ja melkein aiheesta. Välirauhan aikana Neuvostoliittoon lähetettiin itä-rajan yli ns. "mustia partioita", jotka suuntasivat hävitystä myös siviilikohteisiin. Siis rauha oli jo solmittu, mutta Suomalaisten partioiden hyökkäykset jatkuivat. Tärkein syy oli tiedustelu. Etsikääpä historiankirjoista. Turhaa, sillä siinä kohdassa on aukko.

Siksi terrorismin määrittely on sangen vaikeaa. Peace.

Taitelijat ovat mielenkiintoista porukkaa, eteenkin näyttelijät. Näyttelemisen historia on melko mielenkiintoinen.

Kun keskiajlla näytteleminen alkoi yleistyä rahvaan joukossa, niin mm. palkanmaksu oli erikoinen tapahtuma. Jos näytelmästä pidettiin, niin näyttelijöille heitettiin tuoreita vihanneksia. Se oli palkka. Jos taas näytelmä meni reisille, heitettiin mätiä kasviksia, mm. tomaatteja. Kauas on tultu niistä ajoista, kun huippunäyttelijöille maksetaan elokuvaroolista miljoonia. Mutta liiketoimintaahan se on. Listaan kuitenkin muutaman näyttelijän, jotka ovat alipalkattuja ja jokseenkin vähän tunnettuja.

Gary Leonard Oldman. s. 21.3.1958 Lontoo. Oldman näytteli basisti Sid Viciousta elämäkertaelokuvassa Sid and Nancy. Harva muistaa myös nämä roolit: Bram Stokerin Drakula ja The Fifth Element. Oldman on lisäksi näytellyt Batman leffoissa ja mm. Harry Potterissa. 

Muita rooleja: Robocop, Apinoiden Planeetta. JFK- avoin tapaus, True Romance, Leon, Air Force One, Hannibal ja monet muut.

Klaus Maria Brandauer (oik. Klaus Georg Steng, s. 22. kesäkuuta1944, Bad Aussee, Itävalta). Tunnetuin rooli taitaa olla Bond älä kieltäydy kahdesti tai Minun afrikkani. Loistava näyttelijä, joka yleensä jää paperitähtien varjoon. Nähty myös seuraavissa elokuvissa:

• Streets of Gold 1986
• The Lightship - Majakkalaiva 1986
• Hanussen 1988
• Burning Secret 1988
• The Russia House 1990
• White Fang – Valkohammas 1991
• Becoming Colette 1992
• Raamattu: Jeremia 1998
• Introducing Dorothy Dandridge 1999
• The Diver – Sukeltaja 1999
• Druids – Taistelu Galliasta 2001
• Everyman’s Feast 2002
• Tetro 2009

Rutger Oelsen Hauer (s. 23. tammikuuta 1944 Breukelen, Alankomaat). Aivan loistava näyttelijä, joka nykyään on jo arvostettu. Paras rooli oli Plade Runnerissa Roy Batton. Ihmisen kaltainen replikantti. Blade Runner on raamatullinen eepos, jonka ymmärtämiseen menee n. kymmenen katselukertaa. Naulan kämmenen läpilyönti ja kysymys: "Miltä tuntuu olla orja". Puhumattakaan elämän päättymisestä ja sen lyhyydestä ja siitä, että ainoastaan matka on tärkeä, ei päämäärä. Roy Battonin "luoja" sanoo myös Blade Runnerissa metaforan tuhlaajapojan paluusta juuri ennen surmaamistaan.

Ja lukuisat muut muut näyttelijät.

 

 

Ihminen on siitä erikoinen nisäkäs, ettei se syö omaa lajiaan, vaikka lihaa olisi tarjolla pilvin pimein. Nyt ihmistä käytetään lannoitteena. Mitä haaskausta.

Kannibalismia pidetään yleisesti ruokatabuna, vaikka se on melko yleistä joissain kulttuureissa. Sitä on harrastettu uskontoon ja sodankäyntiin liittyvissä rituaaleissa ympäri maapalloa. Mutta miltä ihminen maistuu? Tuttavani mukaan tietysti kanalta. Tosin hän söi sitä vahingossa, eikä ole ihan aito kannibaali, eli antropofagi.

Viime sotien aikana ihmisiä syötiin melko yleisesti mm. Japanissa, venäjällä, Ukrainassa ja Kiinassa. Ruuasta kun oli pulaa. Varsin kätevää.

100 000 ihmisen väestössä kuolee keskimäärin 950 henkilöä vuodessa. Jos keskipaino on 75 kg ja siitä syötävää noin kolmasosa, tarkoittaa se, että 100 000 henkilön väestöllä olisi lisää ruokaa noin 23 750 kiloa. Ja vieläpä ilmaiseksi. Tosin prosessointi maksaa, mutta tuotantolinjat ovat jo olemassa. Sisäfilettä, ulkofilettä T-luu pihviä ja jauhelihaa. Vähärasvaista ja ravitsevaa.

Veikkaampa, ettei tulevaisuudessa ole varaa tehdä kuolleista lannoitetta, vaan käytetään ravinnoksi, jotta ei tarvitse hyönteisiä syödä, vaikka ihan hyvältä nekin maistuvat.

Tässä vielä hyvä ruokaohje:

1. Ota selästä päälimmäinen lihas pois, niin paljastuu sisäfile. Leikkaa se n. kahden senttimetrin paksuisiksi paloiksi. Pidä pihvejä huoneenlämmössä vahintään puoli tuntia ennen paistamista. Näin ne kypsyvät tasaisemmin, eikä pannu jäähdy liiaksi.

2. Pihvit voit maustaa suolalla ja rouhitulla mustapippurilla joko ennen tai jälkeen paistamisen.

3. Kuumenna pannussa tilkka rypsiöljyä ja halutessasi nokare voita.

4. Pannu on riittävän kuuma, kun öljy väreilee sen pinnalla tai voi on hieman ruskistunut. Aseta pihvit pannulle ja anna niiden paistua rauhassa toiselta puoleltaan. Pihvejä ei tarvitse kääntää koko ajan.

5. Kun pihvin pintaan alkaa ilmestyä punaisia nestepilkkuja, on aika kääntää pihvit. Näin pihvi jää sisältä punertavaksi. Jos haluat pihvistäsi kypsemmän, odota vielä hetki kääntämisen kanssa tai jatka kypsentämistä uunissa pannulla paistamisen jälkeen.

6. Lisää halutessasi pannulle lohkottuja valkosipulinkynsiä ja tuoreita yrttejä, esimerkiksi timjamia tai rosmariinia. Ne antavat hyvän lisäsäväyksen pihvien makuun.

7. Kun pihvien pintaan alkaa taas ilmestyä punaista lihasnestettä, siirrä pihvit folion päälle ja kaada vielä mausteet ja osa paistorasvasta samaan pakettiin. Kääräise pihvit löysästi folion sisään ja anna vetäytyä muutama minuutti ennen nauttimista. Vetäytymisen aikana lihasnesteet rauhoittuvat pihvin sisällä ja lämpötila tasoittuu.

8. Nauti hyvän Chardonnay- viinin kanssa.

 

En ole koskaan oppinut ymmärtämään miksi kaasu-ja sähkö"grillejä" yleensä sanotaan grilleiksi. Ne ovat nimittäin sama asia, kuin uuni. Miksi hankkia kallis kaasupeli, kun joka kodissa on uuni ja liesi? Voihan sinne uuniin laittaa parilan jos haluaa. Ja uuni on tehokas, turvallinen käyttää, eikä tarvita mitään kaasupullojen kanssa vatvomista hulluuteen saakka.

Uuniin vaan kaikki makkarat ja lihat ja kasvikset ja pihalle chillailemaan. Kohta on uuniruoka valmis. Uunin päällä on myös sähkölevyt, joita voi hyödyntää. Näissä mainitsemissani tavoissa ruoka ainoastaan kuumenee ja tarvittaessa hiillostuu. Uunilla voi myös savustaa.

Ainoa oikea grilli on puu tai hiiligrilli. Joka itseasiassa on yksi ja sama asia. Siinä tulee tuotteeseen se aito ja pehmeä savun maku. Lisäksi hiiligrillin saa parilla kympillä tai sen voi tehdä helposti itse, koska siinä ei ole mitään teknisiä härpäkkeitä.

Väitääkö joku tosissaan, että savusauna ja puulämmiteinen ovat yhtä huonoja, kuin sähkösauna? Minusta niissä on tähtitieteellinen ero, kun grillaamme itseämme. Minä olen erimieltä.

Miksi muuten luulette, että savustuspönttöön laitetaan puulastuja?

Kvanttimekaniikka. Se tarjoaa joukon matematiikkasäätöjä. Itseasiassa kvanttimekniikka ei juurikaan eroa hiukkasteoriasta.

Milloin puu on kuollut? Missä rajapinta elävän ja kuolleen välillä? Ihminen kuolee hitaasti. Ensin loppuu syke. Sitten näkö ja lopuksi kuulo. No ei, sillä karvat kasvavat vielä pari viikkoa.

Muuten. Kaikki mitä nyt aistit on ainoastaan sähkökemiallinen tapahtuma aivoissasi. Et siis tunne, kuule tai näe mitään. Kyse on ainoastaan reaktioista.

Todellisuutta erittäin hyvin kuvaavan kvanttimekaniikan tieteenfilosofinen tulkinta on siis edelleen avoin kysymys. Kvanttimekaniikka toimii usean muun tieteenalan perustana, kuten nanoteknologia, kvanttikemia, hiukkasfysiikka, tiiviin aineen fysiikka, laskennallinen biologia tai elektroniikka. Kvanttimekaniikka itsessään on yleisemmän kvanttifysiikan osa-alue, johon taas kuuluu esimerkiksi kvanttikenttäteoria, kvanttistatistiikka tai kvanttigravitaatio.

Revi siitä sitten.