Taitelijat ovat mielenkiintoista porukkaa, eteenkin näyttelijät. Näyttelemisen historia on melko mielenkiintoinen.

Kun keskiajlla näytteleminen alkoi yleistyä rahvaan joukossa, niin mm. palkanmaksu oli erikoinen tapahtuma. Jos näytelmästä pidettiin, niin näyttelijöille heitettiin tuoreita vihanneksia. Se oli palkka. Jos taas näytelmä meni reisille, heitettiin mätiä kasviksia, mm. tomaatteja. Kauas on tultu niistä ajoista, kun huippunäyttelijöille maksetaan elokuvaroolista miljoonia. Mutta liiketoimintaahan se on. Listaan kuitenkin muutaman näyttelijän, jotka ovat alipalkattuja ja jokseenkin vähän tunnettuja.

Gary Leonard Oldman. s. 21.3.1958 Lontoo. Oldman näytteli basisti Sid Viciousta elämäkertaelokuvassa Sid and Nancy. Harva muistaa myös nämä roolit: Bram Stokerin Drakula ja The Fifth Element. Oldman on lisäksi näytellyt Batman leffoissa ja mm. Harry Potterissa. 

Muita rooleja: Robocop, Apinoiden Planeetta. JFK- avoin tapaus, True Romance, Leon, Air Force One, Hannibal ja monet muut.

Klaus Maria Brandauer (oik. Klaus Georg Steng, s. 22. kesäkuuta1944, Bad Aussee, Itävalta). Tunnetuin rooli taitaa olla Bond älä kieltäydy kahdesti tai Minun afrikkani. Loistava näyttelijä, joka yleensä jää paperitähtien varjoon. Nähty myös seuraavissa elokuvissa:

• Streets of Gold 1986
• The Lightship - Majakkalaiva 1986
• Hanussen 1988
• Burning Secret 1988
• The Russia House 1990
• White Fang – Valkohammas 1991
• Becoming Colette 1992
• Raamattu: Jeremia 1998
• Introducing Dorothy Dandridge 1999
• The Diver – Sukeltaja 1999
• Druids – Taistelu Galliasta 2001
• Everyman’s Feast 2002
• Tetro 2009

Rutger Oelsen Hauer (s. 23. tammikuuta 1944 Breukelen, Alankomaat). Aivan loistava näyttelijä, joka nykyään on jo arvostettu. Paras rooli oli Plade Runnerissa Roy Batton. Ihmisen kaltainen replikantti. Blade Runner on raamatullinen eepos, jonka ymmärtämiseen menee n. kymmenen katselukertaa. Naulan kämmenen läpilyönti ja kysymys: "Miltä tuntuu olla orja". Puhumattakaan elämän päättymisestä ja sen lyhyydestä ja siitä, että ainoastaan matka on tärkeä, ei päämäärä. Roy Battonin "luoja" sanoo myös Blade Runnerissa metaforan tuhlaajapojan paluusta juuri ennen surmaamistaan.

Ja lukuisat muut muut näyttelijät.